Hemmon Kuvat & Fillarihemmo: Hemmon halpamatkat goes Åre

Sasa lankutti Ruotsissa

Perinteitä kunnioittaen pakkasin frendejä messiin ja vein ne Åreen snoukkaamaan. Muuten lähtisin yksin, mutta surkean kielitaitoni vuoksi on pakko ottaa tulkkeja mukaan. Mitä enempi sen enempi. Osa lähtijöistä suostui reissuun vapaaehtoisesti ja loput väkipakolla. Tämän vuotiseksi Åre-viikoksi muodustui loogisesti viikko 16, koska joku vi*un Jeesus oli keksinyt pääsiäisen edelliselle viikolle ja siitä syystä johtuen Åren hiihtokeskus oli nostanut mökkien hinnat halpamatkojen budjetin ulkopuolelle.

Toisaalta viikko 16 ei ollut ainakaan liian myöhäinen ajankohta, koska yöpakkasia riitti jopa -10°C saakka. Rinteet ei olleet alkuunkaan keväisen pehmeitä, paitsi niinä päivinä, kun taivaalta satoi kivaa pakkaslunta, eli melkein joka päivä. Varsinaisista kevätkeleistä ja pehmeistä ländeistä ei ollut tietokaan. Eikä oikeastaan muutenkaan ländeistä, koska hyndien alastulot oli tuntemattomasta syystä johtuen ajettu aiempia vuosia loivemmiksi. Hyndän nokkien ja ländien ollessa suhteellisen pahasti eri paria, hyndät säilyivät hyvässä kunnossa koko päivän -koska niistä ei vetänyt kukaan.

Metallihelvetin esikartanossa oli kaikenlaista rautaa ja reiliä ristiin rastiin, mutta rata oli kokonaisuudessaan haasteellisempi aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta ketterälle jibbailijalle löytyi kaikenlaista tekemistä.

Hissimiehet oli ohjeistettu entistä tiukemmin pitämään kiinni "takaside jumalauta auki ja äkkiä" -periaatteestaan ja liput meinasi lähteä melkeimpä pärstäkertoimen perusteella.

Kuuden laskupäivän aikana kelit oli kaikenkaikkiaan pääosin pakkasen puolella ja valo oli flättiä. Valokuvaus oli flättivalossa vastenmielistä. Aurinko kuitenkin näyttäytyi kahtena päivänä muutaman kerran ja koko olemassa olon merkitys muuttui heti aivan toisiin tunnelmiin.

Eräs todella ISO plussa tuli täytenä yllätyksenä vastaan, kun Henri kävi narisemassa henkilökunnalle, että meitä olisi täällä minibussillisen verran suomalaisia, jotka varmaan haluisivat laskea pipeä, jos se olisi kunnossa. Seuraavana päivänä pipe oli kunnostettu. Tosin justiinsa sinä päivänä aurinko paisteli ja regulaarijätkien fronttikaari suli muodottomaksi huomattavalla nopeudella. Lisäksi Åren pipe oli pitkä kuin nälkävuosi ja jossei siinä loppunut temput puolivälin paikkeilla, niin sitten loppui kunto. Kesken parhaiden pipe sessareiden suklaasta ei enää saanut tarvittavaa lisävoimaa, jotenka koko köörin tie vei gulassikeitoille ja ruokailun aikana pipe oli sulanut entisestään. Backside kaari jäi kuvaamatta.

PR-hommat hoituivat mallikkaasti muutaman aktiivisen nuoren (alle 30v) toimesta ja edustustiimimme oli baareissa paikalla lähes joka ilta. Skumppaa oli juotu oli satasella ja virtsattu ulos kahdeksan kympin rikesakon hinnalla. Ipod-mankan Bodom-sauna soi joka ilta täysillä ja baarireissujen jälkeen kämpiltä löytyi kaikenlaisia tärkeitä matkamuistoja aina jäätelömainoksista kattotiiliin.

Kotiin palattua järkytys oli valtava, koska suksiboxille ja talvirenkaille ei löytynyt enää järkeviä perusteita.

Lumilautailun hyvä puoli on se, että sitä voi harjoittaa vaikka taivaalta sataisi paskaa. Rullalauta käy heti mahdottomaksi, jos taivaalta tulee vettä yhden minuutin ajan.

Rakastan lunta.

Kesport Team, WTF ?

Stairway to heaven...

Sasan TV-shotti, kippis ja heti telkkariin.

Heaven or hell ?

Janne Virtanen - Sw Bs 1 dropista

GoreTex®-Teemu Fs rock´n roll. Fukc Yeah !

Sasa !

Ken kuuseen kurkottaa, se katajan kapsahtaa.

GoreTex® vaatteet janottaa

Reissun teemabiisi, Eddie Murphy - Party all the time, löytyi myös karaokecondolin soittimesta.

Korviketyttöystävän virkaa toimitti salainen projekti, kun ruotsalaisnaiset tarjosivat mielummin PR-tiimillemme ilmaista viinaa kuin sitä kaikkein kauneinta...