Tällä kuvasarjalla ei välttämättä ole oikein mitään pointtia tai sitten sillä on hyvinkin monta. Jokaisella olkoon henkilökohtainen päätäntävalta siitä pointista, mutta sen minä sanon, että kun Jore Puusa otti pultit tästä kuvasarjasta, niin siitä minä otan kyllä sulan hattuuni. Se kun on eräänlainen meriitti päästä niinkin korkea-arvoisen valokuvaajagurun "hampaisiin".
Kuten yleensäkin, niin tälläkin kertaa kuvauksissa oli hupaisaa, vaikkakin uhrini joutui palelemaan koleassa syksyssä reilusti toista tuntia. Uhreiksi joutui taas jälleen kerran ystäväni Anne, sekä pitkästä aikaa myös Pekka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti